Mitä on herätys? Herätyksestä usein ajatellaan että se on Jumalan hengen vuodatusta. No, onhan se sitäkin, mutta siihen liittyy myös paljon muutakin. Herätys ei ole sitä, että Jumala vuodattaa henkensä ja ihmisiä vapautuu, parantuu, tulee uskoon, ja elämä jatkuu normaalisti. Ei, vaan herätyksessä Jumalan normaali asettuu ihmisten elämiin. Käytännössä kaikki muuttuu, arkielämä muuttuu, ihmisillä syntyy suuri rakkaus Jumalan ja muiden ihmisten välille. Se on jotain ihmeellistä mitä ei voi järjellä ymmärtää. Herätyksessä keskinäisessä roolissa onkin yhteys ja rakkaus. Se on ikään kuin ennalleen asetus Jumalan alkuperäiseen suunnitelmaan, siihen hengelliseen ilmapiiriin mikä vallitsi apostolien aikana. Jumalahan alunperin tarkoitti, että apostolien ajan ilmapiiri olisi jatkunut läpi historian, siten että edellinen sukupolvi olisi jakanut kaiken hengellisen rikkautensa uudelle polvelle, niin kuin kapula joka annetaan eteenpäin. Näin ei tosin aina käynyt, mutta Jumala on voimallinen jatkamaan työtään kunhan vain löytyy ihmisiä jotka omasta vapaasta tahdostaan ovat valmiita ottamaan vastaan ja suostumaan, luopumaan omastaan ja antautumaan. Itselleen kuoleminen (hengellisesti) ei ole helppoa, mutta se on 100% sen arvoista, koska Jeesus on sen arvoinen. Mitä enemmän me annamme Jumalalle, sitä enemmän me saamme. Jumala antaa meille asioita, joita emme voi maailmasta saada, asioita joita meidän sydän aidosti kaipaa. Jumalahan ei ole orjapiiskuri, vaan rakastava Isä, joka haluaa vain parasta meille. Mitä Jumala eniten tahtoo on sisäinen kääntyminen sydämestämme Hänen puoleen, ei niinkään ulkoisia tekoja jotka vain taakoittavat meitä turhaan. Näin meidän herkkä sisäinen ihminen pääsee vapautumaan ja parantumaan, voimme ottaa vastaan Jumalan hellää, pumpulimaista parantavaa rakkautta. Ennen pitkään se sisäinen vastaanottaminen tuottaa ylivuodon, jossa Jumalan rakkaus alkaa tarttumaan ihmisiin meidän ympärillämme. Voi jopa sanoa, että meidän sisäinen parantuminen tuottaa suuremman ulkoisen muutoksen kuin se, että pyrimme omassa voimassamme muuttamaan itse itseämme.
Herätys on aluksi kivuliasta. Jumala paljastaa luonteensa, rakkautensa ja hyvyytensä ihmisille uudella, suuremmalla tavalla. Meidän rikkinäisyyden ja vajaavaisuuden tähden se sattuu, tekee kipeää koska Jumala on liian hyvä ollakseen totta (mutta Hän on totta). Jumala haluaa antaa Hänen pyhän tulensa kuluttaa meistä, meidän sisimmästä, kaiken turhan pois, niin että jäljelle jää vain puhdasta sulatettua kultaa. Meistä tulee ikään kuin Jumalan timantteja, suuressa paineessa ja suuressa kuumuudessa muodostuneita, sisimmässään eheytyneitä ja lujia Jumalan lapsia, jotka voivat kestää kaiken mitä tämä maailma yrittää tuoda meitä vastaan. Kun Jumala sen tekee meissä, me emme enää ole tämän maailman orjia, vaan vapaita Jumalan lapsia jotka saavat nauttia jatkuvaa yhteyttä Jumalan kanssa, kuitenkin tavallista elämää eläen, mutta ei enää maailman tavalla, vaan Jumalan tavalla.
Annetaan siis Jumalan tulen palaa, halleluja!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti